keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

KUP 7 Ympäristön ja tilan taide


 Mitä ympäristötaide on?


 Ympäristötaide on avointa ja kantaa ottavaa taidetta.
Hakurin mukaan ympäristötaiteen yksi tehtävä on monimerkityksisyyden luominen. Ympäristötaide voi toimia julkisena muistutuksena siitä, että maailmaa voi ajatella monella eri tapaa. Taiteessa on jotain sellaista, jota ei voi sanoin määritellä yksiselitteisesti. (Naukkarinen, 45.)

Ympäristötaiteella on aina jotain kerrottavaa, merkittävää sanottavaa, joka saa ajatukset ja tunteet liikkelle. Sen tehtävänä on saada ihmiset ajattelemaan, että ympäristössä lähes mikä tahansa ansaitsee ajoittain yhtä perusteellisen ja tarkan tarkastelun kuin taideteos. Taiteilija ikään kuin ohjaa tarkkaavaisuutemme ja huomiomme tietynlaisiin kohteisiin ja niiden tarkkuuslähestymiseen. (Naukkarinen, 54.)

Ympäristötaide on kriittistä ja se voi kyseenalaistaa, olla eri mieltä ja jopa epävarma. Se on elämyksellistä. Ympäristötaiteessä jopa fyysiselle tuntemukselle on hyvät edelletykset, sillä siinä muokataan usein suuria tiloja, jotka vaikuttavat kaikkiin aisteihin. (Naukkarinen, 66.)

Klemola puhuu Edmund Husserlin kehittämästä fenomenologisesta metodista, joka on keino tutkia oman tietoisuuden rakenteita. Metodin ja harjoittelun avulla pystytään keskittyä sekä mentaali puolen lisäksi nimenomaan kehon kuuntelmiseen. Tietoinen kokemus voi olla hyvinkin kehollinen. Toisaaltaalta syntyy kokemus intuitiivisen tiedon synnystä, luovan, taiteellisen toiminnan yhdestä perusmekanismista. (Klemola, 46-48.)

Emmanuel Levinas puhuu salaisuuden kokemisesta, mikä voi avautua luonnossa, esteettisessä kokemuksessa pakottaen pysähtymään ja vain katsomaan. Taiteilijat käyttävät tätä tekniikkaa tietoiseti. He antavat maiseman pysäyttää itsensä ja pyrkivät katsomaan sitä eri näkökulmista irroittaaseen mielen tavanomaisesta ajatustottumuksesta. Tästä kokemuksesta voi tehdä taideteoksen, maalaten, tanssien tai muokaten ympäristöään. (Klemola, 71.)


Lähteet
Klemola Timo, 2004. Taidon filosofia- filosofinen taito.
Naukkarinen Ossi, Ympäristön taide.

Flaneerauskävely

Nauti kauniista ilmasta ja kaupunkimaisemasta kävelyn merkeissä. Ota mukaasi kamera ja tarkastele kaupunkia luontolinssin läpi. Kiinnitä huomiota luonnonelementteihin kaupungissa ja anna niiden johdattaa kävelyäsi eteen päin. Valokuvaa kiinnostavat luontokohteet osana kaupunkia. Miten luonto ja kaupunki yhdistyvät toisiinsa? Miltä kaupunki näyttää puiden ja pensaiden ympärillä? Minkälainen vaikutus luonnonelemanteillä on kaupungin luonteeseen ja esteettisyyteen?





























Paikkakävely

Kotipaikkakunta

  • Tuttu ja turvallinen, monen vuoden aikainen lapsuuden koti
  • Sisältää paljon niin iloisia kuin surullisiakin muistoja
  • Tunteita herättäviä paikkoja, tiloja ja maisemia
  • Tuttuja ihmisiä, reittejä ja "salaisia" oleskelutiloja

 











 

" Vieras paikkakunta"

  • Ei tunnu vielä kodinta
  • Asuinpaikka, mutta silti vieraan tuntuinen
 















Epäpaikkakävely





 



 

Tilakävely









 

Kuuntelukävely

Ennen liikkeelle lähtöä keskityn kuuntelemaan tasaista huminaa, jonka rikkoo opettajan ääni ja lokkien kiljunta. Autot liikkuvat parkkipaikalla, moottorin hurina ja renkaiden kosketus hiekkaiseen asvalttiin kuuluuvat selvästi. Otan ensimmäisen askeleen, hiekka narisee kengänpohjien alla, askeleet tömähtävät puuportaisiin. Ilmastoinnin huminaa kuuluu rakennuksen katolta ja ympärillä kävelevien ryhmäläisten askeleet erottuvat toisistaan. Rekka huristaa ohitsemme äänekkäästi. Tasoristeykseen pysähtynyt auto lähtee liikkeelle, kiihdytyksen ja jarrutuksen äänet erottuvat voimakkaasti. Liikenne valot antavat meille luvan piippauksien kautta tien ylitykseen ja pyörä suhahtaa ohitsemme. Ovi narisee auetessaan ja mies astuu kadulle. Auton ovet paukahtelevat auki ja kiinni ihmisten parkkeeratessa autojaan kadun varrelle. Naakat ja varpuset laulavat ympärillämme. Kuuluu keskustelua ja lahkeiden suhinaa kunnes pysähdymme.

 

Tuntokävely

  • Miltä eri materiaalit tuntuvat jalkasi alla? Entä kädellä kosketettuna?
  • Tuntokävelyn avulla avautuvat aivan erilaiset havainnoit ympäristöstä. Liian usein keskitytään vain siihen, mitä nähdään ja unohdetaan tuntoaisti lähes kokonaan. Mitäs jos lomamatkalla  maisemakuvauksen lisäksi koskettaisit rantahiekkaa, kiviä, palmunlehtiä sekä kuumaa tiekivetystä ja näin avartaisit matkakokemustasi?
  • Tuntokävely soveltuu loistavasti opetuskäyttöön. Sen avulla ympäristön havainnointi saa uusia ulottuvuuksia. Kävely voidaan integroida esim. osaksi ympäristö- ja luonnontieteiden tunteja. Sammal- ja kasvilajeihin voidaan tutustua luontokävelyllä keskittyen siihen, miltä kasvit näyttävät ja tuntuvat. Kerrossammal tuntuu kädessä karhunkynsisammalta selvästi pehmeämmältä















Reittikävelystä kipsireliefiksi


Poimi kaupunkikävelyreitiltä kiinnostavia muotoja ja symboleja. Työstä kiinnostavin muoto kävelyn jälkeen saveen. Tee savimuotille reunat, jotta siihen voidaan kaataa kipsivalos. Tee kipsivalos suhteessa 1 osa vettä 2 osaa kipsijauhoa. Kipsijauho ripotellaan viileään veteen Anna kipsijauhon imeytyä veteen hetki, sekoita, koputa astian reunoja, jotta seokseen ei jää ilmakuplia. Kaada sekoitettu kipsivelli savimuottiin. Laita ripustuskoulkku sinkitystä rautalangasta. Anna kovettua 15 min - 1 h. Irrota savi ja laita roskiin. Kipsityö kuivuu lopulliseen muotoonsa n. viikossa.





  • Kipsi- ja savityöskentely sopii erinomaisesti kolmiulotteisten muotojen jäljittelyyn
  • Hyvä tapa jatkaa työskentelyä kävelyllä kohdattujen muotojen parissa
  • Menetelmä integroitavissa moniin aineisiin ja aiheisiin historiasta matematiikkaan

Ään ja ystävyyttä -kävelysovellus


Kävelyluentoja voi integroida moniin eri aineisiin niiden moniaistisuuden ja lähes rajattomien sovellus mahdollisuuksien ansiosta. Kävelyluennoilla voidaan painottaa eri aistihavaintoja sekä kiinnittää huomio moniin eri asioihin. Kuuntelukävely on oiva tapa havainnoida ympäristöä kaupungin äänekkäästä elämästä metsän rauhaan. Seuraava kävelyprosessi on sovellus kuuntelukävelystä.

Kävelyn tavoitteena on ympäristön tarkka havainnointi ja aistiminen kuulon sekä hajuaistin avulla. Oppilaat työskentelevät pareittain niin, että toisella oppilaista on silmät peitettynä koko kävelyn ajan. Toinen parista ohjaa kävelyä. Silmien peittämisellä kuuloaisti vahvistuu luonnostaan näköaistin jäädessä pois käytöstä. Näin ollen oppilaat automaattisesti reagoivat voimakkaammin ääniin ja hajuihin ympärillään. Kävelyn tarkoituksena on ympäristön havainnoinnin lisäksi tutustua toiseen luomalla luottamussuhde kävelyn ohjaajan ja ohjatun välille. Kävely toimii loistavana tutustumisleikkinä esimerkiksi uuden lukuvuoden alkaessa.

Kävely voidaan toteutetaan oppilaille tutussa ympäristössä, rajatulla alueella, esimerkiksi koulun pihalla tai tutussa lähimetsässä. Alueen tulee olla tarpeeksi aukea, jotta oppilaat pysyvät opettajan näköetäisyydellä. Ohjaava oppilas saa valita alueen rajoissa reitin, jonka kulkee luokkatoverinsa kanssa. Kävelyn aikana oppilaat pysähtyvät ja hiljentyvät kolmesta viiteen eri kohtaan kuuntelemaan ympäristön ääniä.

Alueella on oppilasryhmän koosta riippuen 5-10 ”työpistettä”, joista löytyvät liidut, A3 kokoinen valkoinen paperi sekä piirustusalusta. Viimeisellä pysähdyskerralla kävelyn ohjaaja valitsee pysähdyspaikaksi työpisteen, jossa ohjattu oppilas pääsee piirtämään kuulemansa äänet liiduilla suurelle paperille silmät sidottuina. Oppilas pääsee ilmaisemaan äänet, tuoksut sekä oman tunnetilansa kuvallisesti näkemättä ympäristöään ja paikkaa, jossa sen toteuttaa. Jotta ohjattu oppilas tietää millä värillä milloinkin piirtää tulee parin kommunikaatio toimia hyvin. Harjoitusta ollaan voitu parien kanssa toteuttaa jo aiemmin sisätiloissa, jotta ohjaus ulkona toimii sujuvasti. Piirustuksen valmistuttua ohjattu oppilas saa poistaa huivin silmiltään, ihailla teostaan sekä vaihtaa roolinsa ohjaajaksi.

Äänistä tehtyjen teosten pohjalta voidaan työskentelyä jatkaa esimerkiksi äidinkielen tunneilla kirjoittamalla kokemuksesta runo tai kuvaus. Tehtyä teosta voidaan jatkaa myös kuvataiteen tunneilla maalaamalla esimerkiksi kuvaus maisemasta, jossa äänet on kuultu. Oppilaiden teoksista ja runoista tai kuvauksista saadaan koottua sarjoja, jotka voidaan koota näyttelyksi kaikkien nähtäväksi koulun tiloihin.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti